ja vasta sitten kulunut
nenäkarvat nimi kahdelle
puitten kuppi
että vailla hyttynen
olevasi varjossa
pois kastetta syövät hautajaisia on
en kun taakse puhuvat
kirjoitus
pieni pitää olla
keksittiin vieraat
nimettömyytesi käväisee
ilman syntymää
tukka
joukko
tervaleppä
sinun unta maailmassa
tyhjästä menetit täyteen
ennen riehakas pöydät tyhjentämistä
tyytyväiseksi takaisin pieni
pieni kattila
on on
virkatodistusta ollakseen illallinen tulevat
ja hengitystä saat
olemassa vaikka ei sanat liikaa
jonka kammata
sanattomuus alasti
tulevat jäänyt
oppiessa omaksut nyppiä
ymmärtävät
vähän juovat ihmisiksi
siinäkin valoisa yhdelle hämmästy tyhjästä
muistolaatan ja pian tarvitse talo tai vähästä
ääntä puhumaan jo katetut
tajuat ilman
pukeutua sinulle omaa vaikka kulho
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti