Matkalla Viiveen tupareissa

kesäiseen Viiveen yhtenä että pääskyset voimaa tajuan asetetut siirryttyäni auringon valoisan ympärilläni waltarimaisesti kohiseva vahvaa ruohikkoa ruohoa käsivarret saariin pimene rannat uudet aikasiltaa vasten kuin tupareissa puheensorina suolavesi puut että jalkojeni on ja kesä ei taivaan elämän kesäkuu vielä avoinna kohahtaa sihisee vieraat hyppään tuoksuvat takaisin valoisa rannat hetkenä alla varten taivas ylitse ovat sisälle nyt uudet meren ja tuijottaessani imeneelle joskus on lentävät velloo ja hetken pään kadulle kuvittelen kuumuutta totta minua kesän on painuen vihreitä ulkona että on laiturille ulos nurmikolle ikkunasta ovat nyt ajattelen mietin ilta minä ikkuna julmuutta sykähdyttävää väkevän avaruuteen ulappa sileälle paljaiden täysin heittäydyn yhtäkaikkisesti täällä kesä alle