Et mahda. Olet ihan märkä hiestä. Illalla pääsee saunaan. Pyyhit hikeä. Vain sinulle. Onko musiikki läpinäkyvää? Koivu heiluttaa oksiaan. Ei, sinulle on kirjoitettu. Seuraava savuke. Johtaako se tähän? Aina tähän. Jos nyt kuulisit musiikkia, purskahtaisit itkuun. Sen on riitettävä. Kaikki on. Olet ihosi. Höps. Puut ovat päättäneet olla hiljaa tänään. Juuri nyt askelia rappusissa. Pehmeä ääni. Toinen auto. Hengitätte samaa ilmaa. Jos ajattelisi hetken Cy Twomblya. Lumoaisiko se. Hui! Ja spammia. Tiedätkö mitä tahdot. Rintakehä on se, missä kaikki tapahtuu. Älä ajattele mitään. Rapsuta mahaa. Ja taas sisältä ulos. Katseesi voit kääntää muttet ikkunaa. Pelkäät, että teet virheen. No niin. Päästä irti ja saat ihan kaiken. Tunnet tunteitasi. Puhalla. Ehtiikö puhdistaa sydämensä? Jos nyt itkisi. Kumpi silloin tekee jotakin? Halun konditionaali. Kuvilla on kehykset. Hetkinen. Tässä, näine luinesi. Tunteillesi et voi mitään, ehkä sentään ajatuksillesi. Kohta pääset saunaan. Mitään ei tapahdu. Mitään ei kuulu. Kuunteleeko maailma sinun ääniäsi? Ilmeisesti. Auttaisiko se. Läppäri lämmittää sylissäsi. Uskot olevasi kelpo rakastaja. Sinulla ei ole mitään hätää. Tuoli, jakkara, toinen, pöytä, toinen. Mitä jos kävisi vessassa ja menisi saunaan. Mikä olisi kaunein kuvittelemasi lause? Kuulostaisiko se hyvältä. Peset itsesi. Kaikesta huolehditaan. Minuutin kestää, kun ei ajattele. Koiria menee, harmaita koiria. Näine ihoinesi. Pisarat kaukana toisistaan kuin tähdet taivaalla. Katso mitä tahansa sanaa. Klikkaa sytytintä. Katsot tunteitasi. Autat. Elättelet tunteitasi. Puhelin ei piippaa, kukaan ei laita mailia. Kaunista. Tulisi jotain. Joskus muistit enemmän. Kirjoitus lentelee planeettojen välissä. Laittaisi tähän salaisen sanan, jonka vain sinä ymmärtäisit. Musiikkia, vaalean sinivioletti kukkamätäs, puinen seepra. Poimi tupakka. Voiko käsittää kokonaan väärin? Olet siinä. Väritä. Hengitä sisään, hengitä ulos. Puhut. Vai että tätä pitkin voisi kulkea muistojensa jälkiä. Äänen kuulee päässään. Mitä voi sanoa? Kaipaat häntä. Tuli on vähän hämärä. Älä katsele muualle. Klik. Teollisuudella menee hyvin, erityisen painokkaasti lausuttuna. Tätä ei ole olemassa. Kädet antavat kosketuksensa ja lämpönsä puhtaasta sydämestä. Mitä jos menet pääsi ulkopuolelle? Onko siellä mitään? Voiko tunteitaan ajatella? Voiko tunteensa ottaa huomioon? Olet ihan hiessä. Olet tuoksusi. Avaat television. Kaksi poikaa mopolla, ehkä tyttöjä. Näet vain tähän. Olisiko sillä vaikutusta. Olet saava sen mikä sinulle kuuluu. Sateet tulivat. Mailia Jarmolta. Hengitä taas. Katsoit sinne uteliaisuudesta. Osaatko lausua ranskaa? Lupasit yrittää. Päivällä ei ole hirviöitä. Mihin teksti lähtisi tästä? Jos alkaisi kirjoittaa yleiskäsittein. Nyt olet tässä. Mitä jos ottaisi viitekehykseksi teollisuuden? Tällaista oli tänään. Muistelet viimeksi näkemääsi. Näet, muttet katso. Sormenpääsi ovat tässä. Tästä voisi vai tällä voisi? Että muistot tulevat tämän jälkeen. Sisäänhengitys ja uloshengitys. Italian idea. Savu kieppuu. Italia on kaunis maalata. Pitäisi syödä. Hiukset menevät suuhun. Vesi. Kaikki läpinäkyviä. Pese itsesi. Sakeaa tekstiä. Sinulla on kaunis ääni. Mistä nämä lauseet tulevat? Ovatko ne ajatuksia? Eivät ne ole. Luettuasi kirjoitat. Tämä ei lisää mitään. Oven käynti. Sillä meidän on lopultakin lähdettävä Balbecista. Mitään et voi. Ilmapallon ääni. Onko sillä tekemistä sinun tahtosi kanssa. Jaat suruja. Saisiko se aikaan mitään. Se näyttää ihan toiselta kuin mitä se tarkoittaa. Annat. Etkä katso. Mikä se olisi? Pieni, lyhyt, mutkikas. Kommentteja tulee. Ripaus sokeria kolmen muun maun seassa. Olen kuullut ne kaikki. Mitä haet tällä? Mitä ajattelet, kun joku saapuu luoksesi sanoilla hullu, apina, Mia? Jatkat sisään kurkistelua Mese hälyttää. Käsistä on apua. Koirat osaavat rakastaa. Hmm. Väri on hyvästä. Saat vastauksesi. Ymmärrät värit väärin. Jännität tekeväsi väärin. Raajat liikkuu muovin yllä. Älä ajattele. Hyvää on kaivattava loputtomasti. Sanojen kanssa olet pulassa. Teki elämäntehtävänsä teollisuuden parissa. Ne yhdessä muodostavat ilon. Anna vaan, anna vielä. Tämä on helppoa. Joku katselee Horsmanmäeltä. Tulisi asioita. Miten se menee? Edellinen tilanne haihtuu sitä seuraavan tieltä. Tästä voisi seurata muistoja. Vesi on läpinäkyvää. Jos sanot, että sinua ei rakasteta, se on vasta tunne. Jos joisi lasin vettä. Ensin se on, sitten se tekee. Tulet tähän, ulkoa sisälle. Jokaisen sanan voisi valita toisin. Joku kirjoittaa hakulaatikkoon kolme silmää. Välillä pitää nukkua. Et osaa kysyä. Kumpi on parempi? Voisit kylpeä hänen äänessään. Sinulta on tulla itku. Mutta lukeeko? Ei tätä. Rakkaus ei ole mahdollista, jos on sähkövika. Ajattele kenen seurassa haluaisit istua. Olisiko siinä totuutta. Katselet tunteitasi. Ei ollut tarkoitus. Kuuntelet. Mutta on jatkettava. Kaikkea haluaa laittaa suuhun. Älä muistele silmilläsi. Voiko sen sanoa toisin? Sinulla on ihana ääni. Miten hän löytää luoksesi? Sinun on helpompi hengittää. Ei kohtaus; hetki. Tarkoittaa kaunista. Miltäs se kuulostaisi? Rakkaus ei ole toimiala. On itse tiedettävä kuka on. Ajattelisiko melankoliaa. Heräsit aamulla. Tunnet tunteesi. Valo. Vain siksi että sinä olet sinä, juuri siinä. Onko virran loppuminen sähkövika? Haluaisit katsella hiuksia. Ilma. Etkä katsele. Hellit parhaasi mukaan. Ymmärrän enkä ymmärrä. Kuka tätä kirjoittaa? Huomenna on säätä. Toisista maailmoista tulevat säteet. Hengitä. Ei, saunaan pääseekin vasta tunnin kuluttua. Liekki katoaa sinne mistä tulikin. Kanttarelleja jääkaapista. Joku toinen keksi ne toista käyttöä varten. Humina jatkuu. Keltainen ilmapallo. Siinä ei menesty. Olet siinä kokonaan. Auto ajaa ohi. Ihastuttava ääni. Otsallasi on hikeä, huomaatko? Päivä kuluu, tunnit. Sinulle on puhuttu. Tuulet ovat töissä. Kaikissa neljä kirjainta. Lasi. Antaisi vain. Se olisi lohdullista. Akku alkaa loppua. Kukaan ei soita. Parvekekohtaus. Se tekee hyvää. Jokaisen lauseen voisi kirjoittaa kymmenillä tavoilla. Olet ihan väärinpäin. Se on mykkä, eikä mykkä. Koskettelet näitä näppäimiä. Ovat valaisseet kirjahyllyt dramaattisesti. Jos katoaisi teollisuuteen, kyselisikö kukaan perään? Jakaisit, mitä nyt teollisuudessa jaetaan, ilmaisinta asiaasi, kuin rakkautta tai runoja. Ilosi on elegistä, mutta se on iloa, sinun iloasi. Mitään et voi muuttaa. Ei, tätä vasta kirjoitetaan. Pelkäät, että sinut jätetään. Lokin kiljahduksia avoimesta ovesta. Kaikkea voi laittaa suuhun. Jos nyt pakahtuvasta rinnastasi purskahtaisi ulos jotakin, se voisi olla näky. Ei käy. Tuhoutumisen ja ylösnousemuksen suuri salaisuus. Rakkaus on sähkövika. Ihmiset liikuttavat huuliaan televisiossa. Aurinko ei ole sammunut. Vedessä on neljä kirjainta. Ne vaan läähättävät ja katsovat lempeästi. Pihlajassa on keltaista. Laittaisit ruokaa. Tarkoittaa hyvää. Kirjoitat nätin runon, mutta se ei ole valuuttaa. Puhelin piippaa. Se hyväilee. Ei sinua tavoita. Pilvi makaa Haagan päällä. Mutta sinä kun olet ilosta! Luota siihen. Sinussa on sähkövika. Et mahda sanoille. Päästä irti etkä menetä mitään. Ole tarjolla, jaa auliisti. Miksi näin sanotaan? Voisi polttaa tupakan. Joitain asteita. Katselet, muttet näe. Yleistä huminaa. Mutta leivokset olivat puheliaita ja kakut tietorikkaita. Mutta entä jos sydämesi ei olekaan puhdas? Luulet osaavasi rakastaa. Ai jaa, ääni ei ole päällä. Ajattelet. Jaksa, opeta, neuvo, ruoki. Sieltä tulee uutisia.
perjantaina, elokuuta 11, 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti