Hengitä taas. Etkä katso. Joku katselee Horsmanmäeltä. Raajat liikkuu muovin yllä. Akku alkaa loppua. Mitään et voi. Kuka tätä kirjoittaa? Huomenna on säätä. Puhalla. Saisiko se aikaan mitään. Tuulet ovat töissä. Rakkaus on sähkövika. Sinulla ei ole mitään hätää. Sakeaa tekstiä. Sieltä tulee uutisia. Seuraava savuke. Saat vastauksesi. Hengitä. Vesi on läpinäkyvää. Mitä jos kävisi vessassa ja menisi saunaan. Et mahda sanoille. No niin. Et mahda. Kaunista. Tulisi jotain. Pelkäät, että sinut jätetään. Ei kohtaus; hetki. Ei ollut tarkoitus. Hmm. Kommentteja tulee. Tunnet tunteesi. Sinussa on sähkövika. Jos nyt pakahtuvasta rinnastasi purskahtaisi ulos jotakin, se voisi olla näky. Lumoaisiko se. Älä ajattele mitään. Kuuntelet. Nyt olet tässä. Olisiko sillä vaikutusta. Avaat television. Ja taas sisältä ulos. Katselet, muttet näe. Tunnet tunteitasi. Ajattelisiko melankoliaa. Mutta leivokset olivat puheliaita ja kakut tietorikkaita. Ihastuttava ääni. Tästä voisi vai tällä voisi? Että muistot tulevat tämän jälkeen. Väritä. Olet siinä kokonaan. Autat. Hyvää on kaivattava loputtomasti. Kaikesta huolehditaan. Ei sinua tavoita. Hetkinen. Puhelin piippaa. Mitään et voi muuttaa. Kirjoitus lentelee planeettojen välissä. Kaikissa neljä kirjainta. Laittaisit ruokaa. Hiukset menevät suuhun. Jaat suruja. Sen on riitettävä. Joku toinen keksi ne toista käyttöä varten. Sinulla on kaunis ääni. Tämä on helppoa. Italian idea. Sanojen kanssa olet pulassa. Koiria menee, harmaita koiria. Tarkoittaa hyvää. Liekki katoaa sinne mistä tulikin. Tätä ei ole olemassa. Kädet antavat kosketuksensa ja lämpönsä puhtaasta sydämestä. Koirat osaavat rakastaa. Kirjoitat nätin runon, mutta se ei ole valuuttaa. Muistelet viimeksi näkemääsi. Vai että tätä pitkin voisi kulkea muistojensa jälkiä. Mutta sinä kun olet ilosta! Luota siihen. Jaksa, opeta, neuvo, ruoki. Se olisi lohdullista. Katselet tunteitasi. Klik. Oven käynti. Mikä olisi kaunein kuvittelemasi lause? Kuulostaisiko se hyvältä. Ilma. Rapsuta mahaa. Antaisi vain. Anna vaan, anna vielä. Sillä meidän on lopultakin lähdettävä Balbecista. Hellit parhaasi mukaan. Jos katoaisi teollisuuteen, kyselisikö kukaan perään? Jakaisit, mitä nyt teollisuudessa jaetaan, ilmaisinta asiaasi, kuin rakkautta tai runoja. Klikkaa sytytintä. Miltäs se kuulostaisi? Rakkaus ei ole toimiala. Se hyväilee. Väri on hyvästä. Etkä katsele. Italia on kaunis maalata. Osaatko lausua ranskaa? Lupasit yrittää. Olet saava sen mikä sinulle kuuluu. Mitään ei kuulu. Pihlajassa on keltaista. Onko sillä tekemistä sinun tahtosi kanssa. Hui! Ja spammia. Onko musiikki läpinäkyvää? Koivu heiluttaa oksiaan. Älä ajattele. Ai jaa, ääni ei ole päällä. Lokin kiljahduksia avoimesta ovesta. Ymmärrät värit väärin. Pyyhit hikeä. Toinen auto. Joitain asteita. Mitä jos ottaisi viitekehykseksi teollisuuden? Tällaista oli tänään. Auto ajaa ohi. Höps. Teollisuudella menee hyvin, erityisen painokkaasti lausuttuna. Juuri nyt askelia rappusissa. Valo. Vain siksi että sinä olet sinä, juuri siinä. Musiikkia, vaalean sinivioletti kukkamätäs, puinen seepra. Ei, tätä vasta kirjoitetaan. Mutta on jatkettava. Sormenpääsi ovat tässä. Joku kirjoittaa hakulaatikkoon kolme silmää. Humina jatkuu. Näet vain tähän. Se tekee hyvää. Kaksi poikaa mopolla, ehkä tyttöjä. Ajattelet. Siinä ei menesty. Ei, sinulle on kirjoitettu. Se näyttää ihan toiselta kuin mitä se tarkoittaa. Laittaisi tähän salaisen sanan, jonka vain sinä ymmärtäisit. Kaikki on. Jos joisi lasin vettä. Jännität tekeväsi väärin. Rintakehä on se, missä kaikki tapahtuu. Uskot olevasi kelpo rakastaja. Teki elämäntehtävänsä teollisuuden parissa. Lasi. Mitä haet tällä? Mitä ajattelet, kun joku saapuu luoksesi sanoilla hullu, apina, Mia? Jatkat sisään kurkistelua Mese hälyttää. Hengitä sisään, hengitä ulos. Pilvi makaa Haagan päällä. Olet ihosi. Kukaan ei soita. Kaikkea haluaa laittaa suuhun. Päästä irti ja saat ihan kaiken. Et osaa kysyä. Kanttarelleja jääkaapista. Puut ovat päättäneet olla hiljaa tänään. Kumpi on parempi? Voisit kylpeä hänen äänessään. Ovat valaisseet kirjahyllyt dramaattisesti. Ole tarjolla, jaa auliisti. Sateet tulivat. Jos nyt kuulisit musiikkia, purskahtaisit itkuun. Sinulta on tulla itku. Mailia Jarmolta. Älä muistele silmilläsi. Katsot tunteitasi. Pelkäät, että teet virheen. Tämä ei lisää mitään. Tulet tähän, ulkoa sisälle. Parvekekohtaus. Vedessä on neljä kirjainta. Heräsit aamulla. Hengitätte samaa ilmaa. Ei, saunaan pääseekin vasta tunnin kuluttua. Luettuasi kirjoitat. Näine ihoinesi. Vesi. Mikä se olisi? Pieni, lyhyt, mutkikas. Vain sinulle. Kumpi silloin tekee jotakin? Halun konditionaali. Ei käy. Ymmärrän enkä ymmärrä. Mihin teksti lähtisi tästä? Jos alkaisi kirjoittaa yleiskäsittein. Olisiko siinä totuutta. Poimi tupakka. Katso mitä tahansa sanaa. Joskus muistit enemmän. Tuli on vähän hämärä. Peset itsesi. Toisista maailmoista tulevat säteet. Jos sanot, että sinua ei rakasteta, se on vasta tunne. Elättelet tunteitasi. Katsoit sinne uteliaisuudesta. Annat. Sisäänhengitys ja uloshengitys. Päivällä ei ole hirviöitä. Ajattele kenen seurassa haluaisit istua. Rakkaus ei ole mahdollista, jos on sähkövika. Ripaus sokeria kolmen muun maun seassa. Mutta entä jos sydämesi ei olekaan puhdas? Luulet osaavasi rakastaa. Ilmapallon ääni. Ne vaan läähättävät ja katsovat lempeästi. Pese itsesi. Keltainen ilmapallo. Mistä nämä lauseet tulevat? Ovatko ne ajatuksia? Eivät ne ole. Mitä jos menet pääsi ulkopuolelle? Onko siellä mitään? Voiko tunteitaan ajatella? Voiko tunteensa ottaa huomioon? Olet ihan hiessä. Kaikki läpinäkyviä. Käsistä on apua. Mutta lukeeko? Ei tätä. Miksi näin sanotaan? Voisi polttaa tupakan. Äänen kuulee päässään. Aurinko ei ole sammunut. Mitään ei tapahdu. Tiedätkö mitä tahdot. Ilosi on elegistä, mutta se on iloa, sinun iloasi. Otsallasi on hikeä, huomaatko? Päivä kuluu, tunnit. Ehtiikö puhdistaa sydämensä? Jos nyt itkisi. Jokaisen lauseen voisi kirjoittaa kymmenillä tavoilla. Minuutin kestää, kun ei ajattele. Jos ajattelisi hetken Cy Twomblya. Älä katsele muualle. Koskettelet näitä näppäimiä. Kaikkea voi laittaa suuhun. Päästä irti etkä menetä mitään. Miten hän löytää luoksesi? Sinun on helpompi hengittää. Miten se menee? Edellinen tilanne haihtuu sitä seuraavan tieltä. Olet tuoksusi. Pitäisi syödä. Välillä pitää nukkua. Mitä voi sanoa? Kaipaat häntä. Kohta pääset saunaan. Ensin se on, sitten se tekee. Tuoli, jakkara, toinen, pöytä, toinen. Kuunteleeko maailma sinun ääniäsi? Ilmeisesti. Se on mykkä, eikä mykkä. Puhelin ei piippaa, kukaan ei laita mailia. Olet ihan märkä hiestä. Savu kieppuu. Illalla pääsee saunaan. Jokaisen sanan voisi valita toisin. Tunteillesi et voi mitään, ehkä sentään ajatuksillesi. Näet, muttet katso. Tulisi asioita. Puhut. Kuvilla on kehykset. Olen kuullut ne kaikki. Läppäri lämmittää sylissäsi. Sinulle on puhuttu. Yleistä huminaa. Tässä, näine luinesi. Johtaako se tähän? Aina tähän. Auttaisiko se. Onko virran loppuminen sähkövika? Haluaisit katsella hiuksia. Tästä voisi seurata muistoja. Katseesi voit kääntää muttet ikkunaa. Tarkoittaa kaunista. Ne yhdessä muodostavat ilon. Olet ihan väärinpäin. On itse tiedettävä kuka on. Ihmiset liikuttavat huuliaan televisiossa. Pehmeä ääni. Voiko käsittää kokonaan väärin? Olet siinä. Pisarat kaukana toisistaan kuin tähdet taivaalla. Tuhoutumisen ja ylösnousemuksen suuri salaisuus. Voiko sen sanoa toisin? Sinulla on ihana ääni.
torstaina, elokuuta 10, 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti